Viimeaikoina on kovasti keskustelua herättänyt kirkon suhtautuminen homoliittojen siunaamiseen. Asia herättää voimakkaita tunteita molempien kantojen edustajissa ja keskustelu on välillä todella kiivasta. Jotkut sanovat että on harmillista että tälläinen kristillisen uskon kannalta epäoleellinen kysymys on repimässä kirkkoa ja sen jäseniä kauemmaksi toisistaan. Toisaalta on totta että emme puhu tässä kristillisen opin perinteisistä keskeisistä dogmeista - ja kuitenkin toisaalta kun asiaa lähtee miettimään niin onko siinä toinenkin puoli?

Jeesus tiivisti koko lain Rakkauden kaksoiskäskyyn "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Onko niin että toiset painottavat käskyn ensimmäistä osaa "Rakasta Jumalaa yli kaiken" ja sen takia tahtovat pitää kiinni siitä mitä Raamattu sanoo näistä meille vaikeista kysymyksistä jotta eivät vahingossakaan rikkoisi Jumalan tahtoa? Ja onko niin että toiset painottavat jälkimmäistä osaa "ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" ja tämän vuoksi haluavat hyväksyä toisen juuri sellaisena kuin hän on ja siksi sallia hänelle tasa-arvoisen kohtelun tälläkin kohtaa? Jos nämä ajatukset ovat eri kantoja edustavien ihmisten mielipiteiden taustalla niin olemme keskeisemmässä kysymyksessä kuin miltä äkkiä katsottuna näyttäisikään. Ja voisiko jo pitkään vääntöä aiheuttanut naispappeuskysymys nivoutua saman Rakkauden kaksoiskäskyn teeman ympärille?

Jos rakkaus on ajatustemme takana kannattaisiko meidän muistaa se myös keskustelun keskellä. Välillä nimittäin tuntuu että se on asia joka ensimmäisenä jää jalkoihin näiden asioiden ympärillä käytävässä kiivaassa keskustelussa. Ja jos molempien ajattelun taustalla on sama Rakkauden etsintä niin voisiko tästä kenties löytyä myös se yhdistävä voima jolla nämä eri tavalla ajattelevat ihmiset voisivat löytää keskinäisen yhteyden... ja jopa Rakkauden.